sunnuntai 25. joulukuuta 2005

Vesikatto


2.10.2005


Seuraavana viikonloppuna saimme kattoristikot paikoilleen muutamassa tunnissa Jukan traktorin puutavarakuormaimen ja kahden paikallisen talkoolaisen kanssa.

2.10.2005




Nythän tämä näyttää oikealta talolta.


9.10.2005

Näkymä keittonurkkauksen ikkunasta. Muutamat Vihdistä siirretyt entisen puutarhamme kasvit saavat olla ensimmäisen talven tilapäisesti istutettuna hiekkapenkkaan. 

9.10.2005

Päätyräystäät tulevat korkealle ja toisen päädyn poikoset kiinnitin paikoilleen roikkumalla apinana kattotuolissa. Lopulta annoin järjelle periksi ja pystytin yksinkertaiset telineet hirsikehikon yläreunan tasalle. Päätyräystäiden rungot veivät kuitenkin kaksi viikonloppua.
Nuo poikoset – joista yksi näkyy polveni vieressä – olisi voinut laittaa paikoilleen myös katon naulauksen yhteydessä tai myöhemminkin, mutta silloin tekijöitä olisi täytynyt olla kaksi ja lisäksi päädyissä hyvät telineet.

24.10.2005
Lauantain viimeistelin päätyräystäiden runkoja ja sunnuntaina aloitin lopulta kattolautojen kiinnipaukuttelun impulssinaulaimella.
Sunnuntai-iltana alkoi sataa lunta. Paikalla poikennut Seppokin muistutti, että kattolautoja ei saisi jättää paljaaltaan talven armoille. Olin juuri tällaista tilannetta varten hankkinut ison kevytpressun, joten kun maanantaina ei liukkaalle katolle enää ollut menemistä, levitin pressun laudoituksen suojaksi ja menin kotiin.

24.10.2005

Lunta ehti hieman tulla tupaan. Tuon huteran näköisen styroksi- ja harkkopinon päältä oli kolme viikkoa aikaisemmin soviteltu kattotuoleja paikoilleen.

31.10.2005

Viikon aikana oli tuuli repinyt pressun irti, mutta muuta harmia se ei ollut saanut aikaan. Viikonloppuna sain kattolaudoituksen valmiiksi ja pressun uudelleen sen päälle.

6.11.2005

Aluskatteen levitys vei seuraavan viikonlopun. Katerullia oli tosi työläs nostaa yksin katolle ylös, vaikka ne eivät painaneet kuin kolmisenkymmentä kiloa kappale. Ennen katteen levitystä katkaisin kattolautojen päät käsisirkkelillä. Katkaistut laudanpätkät näkyvät maassa.

6.11.2005

Nyt sopii tulla vettä ja lunta. 

12.11.2005

Marraskuun puolivälissä oli ikkunoiden paikoilleen kiinnittämisen vuoro. Ikkunat ja ovet olivat säilyneet hyvin lähes puoli vuotta tehtaan pakkauksissaan pressun alla. 

13.11.2005

Ensimmäiset ikkunat paikoillaan kuistin ympärillä ja päädyssä. Oviaukon vieressä näkyvä ulko-ovi oli tosi hankala yksin kannettavaksi: iso ja painava. Ovi ja karmi täytyi siirtää yhdellä kertaa, sillä en siinä vaiheessa löytänyt hyvin piilotettua avainta.

13.11.2005

Seinien yläosa ja päätykolmiot jäivät avoimiksi ensimmäisen talven ajaksi.


Kolmen viikon päästä joulukuun alussa sain paikoilleen loput ikkunat ja ulko-oven sekä kannoin vielä osan puutavaroista suojaan taloon sisälle.Tämä oli luultavasti vähän turhaa, sillä olisivat laudat ja listat pärjänneet hyvin ulkonakin kunnolla peitettyinä.

sunnuntai 25. syyskuuta 2005

Hirsiä päällekkäin

3.9.2005

Kolme kuukautta sitten tulleita hirsipaketteja pääsi lopultakin ihailemaan. Ovatpa ne vaaleita ja hyvänhajuisia...

12.9.2005

Ensimmäisiä hirsiä sovitettuna perustuksen päälle.

18.9.2005

Pari alinta hirsivarvia paikoillaan. Nyt tuntui vahvasti, että huvilahan tehdään huvin vuoksi. Miksiköhän nämä perustusvaihetta kevyemmät ja palkitsevammat työvaiheet niin usein jätetään ammattilaisille? Minusta aivan suotta.
Levittelin ja lajittelin hirsiä pihalle hirsirakennuskurssin oppien mukaisesti, mutta miltei kaikki hirret olisi saanut käyttöön oikeassa järjestyksessä suoraan paketistakin.

20.9.2005

Kehikko alkaa hahmottua. Hirsien kantoon sain palkatuksi apulaisen viereisestä kylästä. Valmiiksi lovettujen palikoiden paikalleen laitto ja tiivistys oli helppoa, vähän kuin legoilla leikkisi.


20.9.2005

Hirsien väliin tuli joustava neopreenieriste ja salvoksiin lisäksi vuorivillakaista. Hirret lävistäviin reikiin junttasimme vaarnat, lyhyet puutapit, joiden pitäisi estää seinän vääntymistä. Oikealla olevan väliseinän alaosan aukko on seinän kiristystangon tiukkaamista varten.


20.9.2005

Järvenpuoleisen seinän alkua 


21.9.2005

Seuraavana päivänä talo oli tämän näköinen. Seinien noustua ylemmäs pystyttelimme telineitä tarpeen mukaan sisälle betonilaatan päälle.

21.9.2005

Tähän tulee toinen makuukamari.

21.9.2005

Sisääntulokuistia


23.9.2005

Kaikkiin nurkkiin ja seinien päihin tuli kiristystangot, joiden ansiosta hirsien välit pysyvät tiiviinä. Väliseinän päässä olevaan reikään ei kiristystanko mahtunut, ennenkuin olin yläkautta naputellut kaverin vahingossa reikään lyömät vaarnat pois. Kuvan ottamisen jälkeen ylös kuistin etureunan hirsien päälle tuli vielä 40 cm korkea ja kuistin levyinen kertopuupalkki, joka kannattaa kattotuolien päitä.

23.9.2005

Lähes valmis kehikko. Ylimmäisiä hirsiä olisi ollut tosi hankala saada paikoilleen yksin, mutta kahteen pekkaan ne nousivat helposti ylös. Pisimmät hirret olivat suunnilleen 8-metrisiä ja painoivat hieman yli 50 kiloa.

sunnuntai 4. syyskuuta 2005

Harkkoja, harkkoja

6.8.2005
Olimme muuttamassa Vihdistä Porvooseen, joten kesäkuu meni muissa hommissa; anturat saimme sentään veljenpoikani Tompan kanssa valettua vielä loman aikana. Perustus eteni kuitenkin hissun kissun heinäkuun viikonloppuina.

13.8.2005

Anturan yläpinta ei ollut aivan tasainen, joten valoin muutamaan kohtaan sentin parin tasauskerroksen 3. ja 4. harkkokerroksen väliin.

13.8.2005

Perustuksista valuneet vedet imeytyvät hiljalleen maaperään.

13.8.2004

Nyt perustus oli jo voiton puolella, viidestä varvista puuttui enää puolitoista. Betonimylly hajosi vanhuuttaan muurauksen loppuvaiheissa, mutta veden sai mainiosti sekoitettua kuivalaastiin lapiollakin. Sisämuuraustöissä käytinkin sitten porakoneeseen kiinnitettyä vispilää, ja se toimi erinomaisesti.

25.8.2005

Perustuksen täyttäminen oli yllättävän ongelmallista, sillä soraa ei sillä viikolla tahtonut saada mistään. Kaikki Punkaharjun soranajajat ajoivat elokuun lopulla täytesoraa uuden tehdashallin perustaksi. Lopulta viimeiset sorakuutiot tulivat paikalle traktorilla.

25.8.2005

Routaeristeitä seinän vieressä. Anturan päälle tuli 5 harkkokerrosta eli tavanomaista enemmän. Korkeus ja musta patolevy auttavat pitämään puiset lattiarakenteet kuivina. 

31.8.2005

Lattian tekoa helpotti kovasti se, että betonin sai valettua suoraan paikalleen kuljetusauton hihnakuljettimella. Laatan valu ja pinnan tasaus Erkki-veljeni kanssa kesti vain runsaan tunnin – eikä puolta päivää, kuten 1990 omakotitaloa tehdessä. 

3.9.2005

Valmis betonilaatta. Vesijohto on kiepillä seinän vieressä. Saunan ja pesuhuoneen viemärien päät näkyvät pohjalaatan vasemmassa päässä, keittiön viemäri vesijohtokiepin vieressä. 

sunnuntai 12. kesäkuuta 2005

Talopaketti tulee


10.6.2005
Iso rekka toi hirret ja muut puutavarat Kontion talotehtaalta. Vain vetoauto mahtui tulemaan perille, joten kun kuorma oli purettu, auto kävi hakemassa perävaunussa olevat kattotuolit ja muut tarvikkeet parin kilometrin päästä.

10.6.2005

10.6.2005
Jouni purkaa paketit kuormastaan hyvään järjestykseen pihalle.

10.6.2005
Tältä näytti huvilan rakennussarja pihalle sijoitettuna. Rakennuspaikka ei tullut aivan niin täyteen kuin pelkäsin, sillä puutavaraniput sai pinottua toistensa päälle. Perustusharkot odottivat vielä monttuun pääsyä.

Taustalla näkyy pressukatos, joka toimi taukotilana. Ennen seinien ja katon valmistumista yövyin yleensä teltassa tai autossa ja kehikon pystytysvaiheessa tuttavan lomamökissä Tuunaansaaressa. Joulukuussa olin muutaman yön keskustan majatalossa.

lauantai 11. kesäkuuta 2005

Perustusmonttu

Ennen rakentamisen alkua täytyi hoitaa muodollisuudet kuntoon. Olin paikalla lohkomiskokouksessa Savonlinnan maanmittaustoimistossa. Se osoittautui hyvin hyödylliseksi, sillä maanmittausinsinööri näppäili ensin yhden rajapyykin koordinaatit 10 m väärään suuntaan, mutta se saatiin korjattua heti ilman oikomismuodollisuuksia.

Emme tunteneet seutua ollenkaan, mutta kunnan rakennusvalvojan kautta löytyi Seppo  vastaavaksi rakennusmestariksi. Seppo suositteli perustuksen kaivuun Jukkaa ja myöhemmin taas Jukan kautta löytyi apulainen hirsikehikon pystyttämisvaiheessa.

Rakennuslupa hoitui vaivattomasti, sillä talopaketin myyjä toimitti tarvittavat piirustukset asemapiirrosta myöten.

10.5.2005
Jo ennen perustuksen kaivamista Jukka teki samana päivänä kaivon, sillä perustuskaivanto olisi hankaloittanut kaivon luo pääsemistä.

14.5.2005
Perustuskaivanto valmiina 

19.5.2005
Rankkasade toi mukanaan myös rakeita. Maaperä ei ole kaikkein parasta rakentamiselle, jonka vuoksi Seppo suositteli paksua sepelikerrosta montun pohjalle.


20.5.2005
Jonkinlainen vaaituslaite on välttämätön perustustöissä. Vaaitusletku on tarkka mutta se vaatii pitelijän molempiin päihin. Omatoimirakentaja pärjää monttutöissä varsin hyvin myös tällaisella halvalla pikkulaserilla. 

2.6.2005
Rakennuspaikalle tulivat ensimmäiset varsinaiset rakennustarvikkeet – harkkoja, kuivalaastia ja betoniterästä. Autonkuljettaja ei ollut tarpeeksi tarkkana, vaan peruutti vahingossa hieman liian lähelle tien reunaa ja juuttui kuormineen kiinni. Läheisessä talossa oli onneksi sopivan järeä traktori vetoavuksi. 

4.6.2005
Montun pohjalle laitoin salaojaputken ja sen ympärille sepelipatjan ja käärin molemmat suodatinkankaaseen. Salaojituksen tukkeentumisesta tuskin tulee olemaan huolta.

10.6.2005
Kaivurin tekemään perustusmonttuun tuli aika paljon sepeliä, paksuimmillaan lähes metrin kerros.